Se on sitä, kun irroittaa asioista, joita ei ole ihan välttämätöntä raahata mukanaan. Jossain tuossa kolmenkympin huitteilla sitä alkaa huomata, että elämä on kuin villilänsi. On palaveria, harrastusta, kauppakassinoutoja, pyykkivuoria ja Wilma-merkintöjä. Kurkkua kuristaa, muisti pettää. Wilmalta ei tule perheellisenä ehkä koskaan säästymään, mutta on paljon muuta, mistä luopua.
Hidastamisessa on omalla kohdallani ollut kyse enemmän elämäntavasta ja ajatustyöstä, kuin konkreettisten asioiden luopumisesta. Maalle muuton jälkeen moni juttu jäi automaattisesti vähemmälle (kaupoissa pyöriminen, kahvitreffit, harrastuskokeilut, melu, häly, pikaruoka, pursuava runsaus kaikesta) ja tilalle jäi pieni pala tyhjyyttä. Hiljaista, rentouttavaa tyhjyyttä. Sitä, missä takkatuli rätisee ja luonto näkyy suoraan ikkunasta. Kaupunkivuosien jälkeen sitä katsoo ikkunasta ulos ihan eri tavalla - eihän mulla oikein muutakaan tässä nyt ole. Ja jumankekka, että meidän luonto on kaunis!
Sairaanhoitajan opintoni, sekä erityisesti psykiatriseen sairaanhoitoon painottuminen, ovat saaneet minua myös katsomaan asioita terveydellisestä näkökulmasta. Meidät on luotu liikkumaan, toimimaan luonnon kanssa, tekemään käsillämme. Ja mitä me teemme? Ostamme kaiken valmiina, kuljemme pienetkin matkat skuutilla, olemme 24/7 nenä kiinni puhelimen ruudussa näkemättä mitä ympärillä tapahtuu, tilaamme ruuan kotiovelle, emme osaa leipoa, heitämme rikki menneen roskiin korjaamisen sijaan, kauhistelemme kun luontokappale eksyy kaupunkiin. Emme tunnista lintuja emmekä luontomme kasveja. Kaikki pitää olla mielellään helppoa ja ehdottoman nopeaa. Suoritamme sata lasissa pysähtymättä alas ja ihmettelemme rippipäivänä, kun lapsi kasvoi hujauksessa 15-vuotiaaksi. Sairastutamme mielemme tai kehomme, pahimmillaan molemmat.
Hidastaminen on myös sitä, että nopean sosiaalisen median sijaan olet juuri nyt siinä, katsot kuvaa villasukistani ja räsymatostani ja olet läsnä. Luultavasti myös ajattelet elämääsi aavistuksen syvemmästä näkövinkkelistä ensimmäistä kertaa tänään, ehkä ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Ajatuksia heräilee. Seuraavaksi voit katsoa ikkunasta ulos, hurjimmat voivat mennä ulos asti. Haistele, kuuntele, hengittele.
Hidastaminen on juuri alkanut.
Lisää kommentti
Kommentit